Ihan liian paljon on tapahtunut viime aikoina, ja totesin, että on aika rauhoittua. Etsiä se onni musta itestäni ja lopettaa sekoilu.
Paljon olisi kirjoitettavaa viime kuukausilta, mutta jotenkin en pysty kirjoittamaan, kun tiedän, että joku näitä tekstejä saattaa lukea. Niinpä päätin, että seuraavasta tekstistä alkaen muutan blogin salaiseksi ainakin joksikin aikaa. En tiedä, miten se tehdään, mutta kai sen jotenkin selvitän. Pakko saada nämä ajatukset pois mun päästä, oksennettua ulos ja pystyttävä jatkamaan elämää edes jotenkuten järjissäni.
Kiitos teille kaikille, jotka ootte jotain kommentoineet ja myötäeläneet mun vaikeita aikoja. Ette tiedäkään, kuinka paljon teijän kirjotukset on mulle merkinny.
Edelleenkin käyn täällä kurkkimassa josko oisit tullu toisiin ajatuksiin ja jatkanut vielä julkistakin kirjoittelua. Mietin monesti mitä sulle kuuluu ja toivon sydämestäni että valoa ja iloa mahtuis sun syksyyn!
VastaaPoistaMääkin käyn aina välillä kurkkimassa. :) Toivottavasti menee jo iloisemmin?
VastaaPoistaItselläni on kanssa ollut aikamoinen kevät,kesä ja syksy, mutta itse ainakin koin saavani paljon apua semmoisesta kirjasta kuin Fisher: Jälleenrakennus. Suosittelenpa sitä sullekin. Ymmärrän aika paljon itsestäni nyt, ja niitä syitä miksi käyttäydyin ja olen semmoinen kuin olen, ja kuinka voin välttää etten toista samoja virheitä enää uudelleen elämässäni. Helppolukuinen kirja mutta todella paljon asiaa... lue. Kirjastosta löytyy.