Selkä on kipeä. Todella kipeä. Alaselkä on niin jumissa, etten tiiä, miten päin olisin. Mies yritti eilen sitä venyttää ja hieroa, mutta eipä auttanut. Jotenkin se jumi pitäisi saada sieltä naksautettua pois, kun tuntuu, ettei sitä voi oikein venyttääkään. Hankaloittaa kyllä vähän elämää toi kipu. Ja sekin johtuu vaan siitä, että oon Pöpöä pitäny sylissä tosi epäergonomisesti. Just silleen, että selkä on tosi notkolla. Ei saisi. Liikunta varmaan auttaisi, kun vaan saisi aikaiseksi.
Kävin eilen lääkärin kanssa juttelemassa lääkeannostuksesta. Se sanoi miettineensä, että en vaikuta tai näytä yhtään masentuneelta, että tarviiko toi nyt isompaa annostusta, mutta kyllä se sen sitten kirjoitti kuitenkin. Musta tuntuu, että ei toi lääke loppujen lopuks oo auttanut yhtään mihinkään mitään. Se olon paraneminen sillon tammikuussa johtui varmasti vaan siitä, että saatiin miehen kanssa asiat selvitettyä. Nyt olo on pahentunut taas, kun on huolia ja epävarmuutta. Tietty niitä kuuluukin olla, mutta mua itseäni huolestuttaa se, miten huonoksi mun olo menee, kun se menee huonoksi. No, nyt kokeillaan pikkasen suurempaa annostusta ja katotaan, miltä alkaa näyttää. Jostain syystä en oo kovin luottavainen.
Olo on kummallinen. Masentaa, mutta tavallaan ei masenna. Ärsyttää ja ei kiinnosta. Äh, ei tästä mitään taaskaan tuu.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti